Epänormaalia vai tavallista elämää?

Juuri lukemani Jari Mönkkösen elämäntarinan ja tänään vietettävän kansainvälisen vammaisten päivän innoittamana keräsin listaa elämäkerrallisista teoksista, jotka kertovat vammaisista henkilöistä ja heidän elämästään. Joukossa on sekä ns. syntymävammaisten että myöhemmin vammautuneiden tarinoita elämästään niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta.

Keskeisin kaikkia ko. kirjoja yhdistävä piirre on varmaankin se, että niiden tarkoitus on tuoda näkyväksi sitä arkea, jota erilaisten vammojen kanssa elävät yksilöt elävät. ja kertoa niistä haasteista, joita vammaisuus tuo tullessaan. Monissa kirjoissa halutaan korostaa sitä, että vammaiset henkilöt eivät kaipaa sääliä, vaan ymmärrystä. Ymmärrystä ennen kaikkea siitä, että jokainen saman vamman kanssa elävä henkilökin on yksilö. Näin ollen esimerkiksi kahta täysin samanlaista CP-vammaista ihmistä ei ole olemassakaan. Tällöin myös tarpeet ja toiveet ovat luonteeltaan yksilöllisiä.

Vaikeakaan vamma ei ole este hyvälle ja tavalliselle elämälle, kunhan yksilö saa tarvitsemansa avun ja palvelut. Ihmisten arki koostuu yleensä samoista asioista riippumatta siitä, värittääkö sitä jokin vamma tai ei. Joitakin asioita täytyy vamman vuoksi tehdä kenties eri tavalla kuin "normaalisti" on tapana, mutta se ei suinkaan merkitse sitä, että koko elämä olisi jotenkin epänormaalia. Suurin ero vammaisten ja vammattomien ihmisten elämien välillä piilee lopulta siinä, että vamman omaavat henkilöt joutuvat usein taistelemaan perusoikeuksistaan. On osattava ja uskallettava vaatia jatkuvasti. Yleinen käsitys siitä, että vammaiset ihmiset saisivat kaiken tarvitsemansa ikään kuin automaattisesti ja pyytämättä, on siis todella kaukana totuudesta. Ikävää on, että kaikilla ei ole välttämättä voimia esimerkiksi jatkuvaan kädenvääntöön viranomaisten kanssa. Silloin on todellisena vaarana, että heidän oikeutensa tavalliseen ja omannäköiseen elämään ei toteudu. Mutta tämä aihe onkin sitten jo ihan oma lukunsa. Tulen kirjoittamaan siitä jossakin muodossa myöhemmin...

P.S.

Alla olevat linkit vievät postauksiin Kirjat kertovat -blogissani. Niiden kautta pääset tutustumaan kirjoihin tarkemmin ja voit valita, minkä niistä seuraavaksi luet:

Helvi Ahvenainen: Kukkia lumessa

Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli. Poikani tarina

John Callahan: Nouse ylös, John Callahan

Salla Fagerström: Liisa Kauppinen - Tiedän sen mahdolliseksi

Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani

Tiina Hokkanen-Oja: Norsu rullatuolissa

Pekka Hyysalo: Fight Back – toinen mahdollisuus

Alexandre Jollien: Pieni antautumisen opas

Marja Korhonen: Häivähdyksiä – erityinen elämäni

Marja Korhonen: Sydämeen tatuoitu

Tommi Kovanen & Jenny Rostain: Kuolemanlaakso

Nujeen Mustafa & Christina Lamb: Nujeen – Pyörätuolilla Syyrian sodasta Eurooppaan

Martin Pistorius: Mykkä huuto – Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi

Teemu Potapoff: Luodinkestävä - Heidi Foxellin tarina

Juhana Salonen: Viiton - olen olemassa

Mika Saukkonen: Viimeinen voltti - Jari Mönkkösen tarina

Liisa Talvitie: Valoa ja varjoja - Jukka Jokiniemi, sokean elämäntarina

Daniel Tammet: Sinisenä päivänä syntynyt

Nick Vujicic: Ra(a)jaton elämä

Toivotan ajattelua avartavia, ennakko-oletuksia murtavia ja / tai vertaistukea tarjoavia lukuhetkiä juuri sinulle!