Kirjoitan, koska voin ja haluan

 

”Kuinka voit väittää olevasi ihan oikea kirjailija?”

Näin aloittaa eräs nimetön henkilö jo muutaman vuoden takaisen kommenttinsa vanhassa blogissani. En ole oikeastaan koskaan kutsunut itseäni kirjailijaksi, en ainakaan ihan oikeaksi sellaiseksi. Olen ennemminkin kirjoittaja. Tosin esimerkiksi googlettamalla nimeni yhteydessä on usein nimike kirjailija – eikä ihme, olenhan julkaissut muun muassa tietokirjan Järjenjuoksuja – Elämää CP-vamman kanssa. Kommentoija jatkaa ihmetellen, millä eväillä olisin voinut muka kirjan itse kirjoittaa. No, niillä eväillä millä kirjoittaminen yleensä tapahtuu. Olen luku- ja kirjoitustaitoinen ihminen ja olen aina tykännyt ilmaista ajatuksiani kirjallisessa muodossa. Ja toisaalta olen elänyt ko. vamman kanssa koko ikäni. Ehkä kommentoijalle on jäänyt epäselväksi se, ettei CP-vamma estä järjenjuoksua. Jos et ole vielä lukenut kirjaani, kannattaisi kenties tutustua siihen nyt.

Paljon eväitä kyseisen kirjan ja muiden tuotosten kirjoittamiseen olen saanut myös monipuolisesta akateemisesta koulutuksestani. Ja kyllä – olen suorittanut tutkintoni täysin rehellisesti enkä ole ostanut maisterin papereita ja muita todistuksiani netistä. On totta, että kirjani ei aikoinaan sopinut muutamien kustantamoiden ohjelmaan. Sen katsottiin olevan muun muassa pienen piirin juttu, joten kirjan ei uskottu kiinnostavan ns. laajempaa yleisöä. Toisaalta joissakin saamissani palautteissa minun todettiin sen sijaan olevan juuri oikea henkilö tällaisen tietokirjan kirjoittajaksi, olinhan ns. kaksinkertainen asiantuntija – siis vammainen ja korkeasti koulutettu. Nimettömän kommentoijan väite siitä, ettei kirjani kelvannut millekään kustantamolle on siis vahvasti liioiteltu. Kaikkiin kustantamoihin kun en käsikirjoitustani aikoinaan suinkaan lähettänyt.

Suomen Tietokirjailijat ry myönsi minulle aikanaan apurahan esikoistietokirjan kirjoittamiseen – ja kyseinen taho halusi luonnollisesti nähdä työni tuloksen kohtuullisen ajan kuluessa. Koska kustantajaa ei löytynyt riittävän nopeasti, päädyin lopulta omakustannekirjaan. Ja olen ratkaisuun edelleen tyytyväinen. Laadukasta kirjallisuutta julkaistaan tänä päivänä paljon myös suurten kustannustalojen ulkopuolella. Olen sitä mieltä, että se, mikä taho kirjan kustantaa ei ole tärkeintä, vaan kyllä sisältö ratkaisee. Kirjani on tavoittanut lukijoita hyvin ja saamani palaute on ollut pääosin positiivista. Ja toivottavasti jossain vaiheessa kolmas kirjani näkee päivänvalon. Naputtelen näppäimistöä siis jatkossakin. Koen, että minulla on sanottavaa, joten miksen kirjoittasi...

Sinulle anonyymin kommentin kirjoittaja, joka tunnistat tekstistä itsesi, haluan vielä sanoa: Jokaisella on oikeus omien mielipiteidensä esittämiseen – ja hyvä niin. Negatiivissävytteinen kommentointi olisi kuitenkin fiksumpaa tehdä avoimesti omalla nimellään. Ja tiedoksi vielä, että en minä viestistäsi aidosti mieltäni pahoittanut. Haluan vain oikaista tällä kirjoituksellani muutaman virheellisen käsityksesi, varsinkin kun tiedän, ettet ole epäilyksinesi ja luuloinesi yksin, ikävä kyllä. 

Saan silloin tällöin edelleen varsin kummallisia kommentteja. Kirjoitustaitoni ohella on kyseenalaistettu sitäkin, etten olisi lukenut kaikkia kirjoja, joista olen blogannut vuosien varrella. Asia on itse asiassa niin, etten ole suinkaan postannut kirjablogiini läheskään kaikista vuosien aikana lukemistani teoksista. Siinä ei olisi oikeastaan mitään mieltä, eikä aikanikaan moiseen riittäisi. Teen nimittäin aika paljon muutakin. Ja näin tulee toivottavasti jatkumaankin. Luen ennen kaikkea siksi, että suorastaan rakastan kirjoja ja kirjoitan, koska se on minulle mahdollista. Koen, että juuri kirjoittamalla voin ilmaista sekä ajatuksiani että tunteitani kaikkein parhaiten. Niin on ollut oikeastaan siitä lähtien, kun omaksuin kirjoittamisen arvokkaan taidon. Siksi päätin jälleen aktivoitua myös muiden kuin kirja-aiheisten juttujen naputtelijana. Kirjoittamisen lopetan vasta sitten, jos en kykene enää jonakin päivänä kirjaimista järkeviä sanoja muodostamaan. Toivottavasti en joudu sellaista tilannetta koskaan kohtaamaan.